No niin, on aika kertoa koko totuus. Kuka kuvasi minut professorin kanssa, kuka oli kanssani Tarnowissa ja Jablonkassa, kenen perhe asuu Legnicassa, kenen takia olen Puolassa vielä kaksi ylimääräistä kuukautta (sen lisäksi, että autan erästä henkilöä gradun tekemisessä ja mietin omaa graduani)… kyllä, uskon tavanneeni Sen Oikean, ja olen iloinen saadessani esitellä hänet maailmalle (ei sillä, Facebook-maailmahan on tiennyt jo 2 kk:).
Autuas on hänen nimensä, Suukko sukunimensä:) Beata Całus. Nomen est omen – jo nimi kertoo, että törmäsin täydellisyyteen. Etunimi kertoo puhtaasta ja pyhästä sielusta, sukunimi kauniista ja hellästä ruumiista. Mens sana in corpore sano. Niin ja kieli-ihmisiä siis tosiaan ollaan molemmin puolin ja suunnitteilla on perhe, jossa puhutaan tai vähintäänkin opitaan joka viikonpäivänä eri kieltä: puolaa, suomea, englantia, italiaa, portugalia, espanjaa ja ranskaa:) Tänään tulee kuluneeksi tasan 5 kk ensitapaamisestamme. Sen sijaan alla olevassa kuvassa vietämme vasta 2-viikkoispäiväämme:)
Ainoa ongelma on tietysti n. 1500 km:n etäisyys kotiemme välillä, mutta tulevaisuutemme on kaitselmuksen hyvissä käsissä. Toistaiseksi suunnitteilla on pyhiinvaellus Santiagoon ensi kesänä ja Beatan tulo Suomeen seuraavaksi lukuvuodeksi vaihtoon tai töihin. Sen jälkeen lienen vuorostani vapaa palaamaan Puolaan. Loppujen lopuksi koko maailma on auki (paitsi ehkä Pohjois-Korea), saa nähdä minne päädymme. Alla poseeraan yhdessä koko Suukkoperheen kanssa Wroclawissa kaksoisveljeni, Beatan isoveljen Marcinin luona.
