Sofin pippalot ja Porvoon popolot

Tällä kertaa vuorossa kuvapainotteinen posti. Viime lauantaina oli siskoni Sofin synttärijuhlat sukulaisille Myyrmäessä. Perhe on paras, kuten sanotaan, ja by extension suku, niin kuin englanniksi ja puolaksi (family ja rodzina) ja monilla muilla kielillä käytetään samaa sanaa perheestä ja suvusta:) Eli siis oli mahtavaa nähdä rakkaita sukulaisia ja viettää siskoni aikuistumista. Ruokatarjoilu oli huippuluokkaa, äidin ja Sofin kokkaukset ja leipomiset saivat paljon kehuja, ja aivan oikein! Tässä Sofian juhlallinen kakunleikkaushetki mumman henkisen tuen vahvistamana:)

Sofimumi

Tässä taas kutsuvieraat todistamassa, ihailemassa ja tallentamassa kakunleikkaushetkeä:)

Joukko

Sitten hieman kuvia paikalla olleesta porukasta:) Ensiksi poseeraavat äitini Seija ja hänen siskonsa eli tätini Sari:)

siskot

Sitten poseeraavat samasta sisarussarjasta enoni, veljekset Timo ja Harri:)

velit

Juhlien jälkeen jotkut meistä lähtivät pienille jatkoille ”Redariin” eli Myyrmäen Las Vegasiin. Ajoimme mm. hyvät kilvat rallisimulaattorilla ja nautimme tummasta budêjovickýsta:) Alla kuvassa enoni Timon (joka muuten toi minulle kauan kaivatun mahtavan sukupommin eli Stenrothin suvun Intermezzon – ks. http://www.stenroth.net) pojat, Daltonin veljekset: Ari (et.vas.), Antti (et.oik.), Veikko (tak.oik.), Mikko (tak.vas.).

veljesset

Sofin synttäreiden ja vikalla 53:lla kotiin palaamisen jälkeen nukuin yli puoleenpäivään. Iltapäivällä Juho ja Dorota ottivat yhteyttä ja tarjosivat matkaa Porvooseen ja siellä diasporamessuun osallistumista, mikä sopi hienosti ohjelmaani. Olen ollut Porvoossa vain niin pienenä, ettei siitä ole pahemmin muistikuvia. Pitkään olen halunnut käydä tässä kauniissa vanhassa kaupungissa, ja nyt saamme nauttia kuvista:)

Ortodoksikirkko, jossa katolinen messu pidettiin (ja pidetään kerran kuussa):

ort

Minulla on vain yksi porvoolainen kaveri Tuomo, ja soitin hänelle kertoakseni terveiset ”kotoa” (hän oli Hesassa). Tuomo oli juuri ollut Suomenlinnassa, mikä oli hauska yhteensattuma, sillä ensimmäinen nähtävyyteni Porvoossa oli seuraava:

tykki

Tämän jälkeen sain todella tuntea olevani Vanhassa kaupungissa, kun näin seuraavan auton ajamassa kohti vanhaa kaupunkia:

auto

Näkymä vanhalta sillalta:

talot

Vanhaa kaupunkia, vanhoja taloja, ja Porvoon versio Neitsytpolusta:

neissy

Kauniin Porvoon-matkan jälkeen back home – takaisin vandaalien Vantaalla:

lasi

Tämä näky on Hakunilasta, jossa sain tänään tehdä aikamoisen kierroksen. Vanha yläasteaikainen uskonnonopettajani sisar Eugenia on joutunut menemään Puolaan hoitamaan isänsä hautajaisia ja äitinsä hoitoa. Katekeettisesta keskuksesta pyydettiin minua sijaistamaan sisarta vantaalaisten ala-asteiden opetuksessa, joten sain tänään maistaa katolisen uskonnonopettajan rankkaa mutta oikeastaan aika hauskaa ja palkitsevaa elämää. Yhden päivän aikana kävin viidessä eri koulussa (Kimokuja, Hevoshaka, Pallastunturintie, Hakunilanrinne, Hakunila), vaikka viimeisestä koulusta oppilaita ei löytynytkään eikä tuntia täten pidetty. Joka tapauksessa saimme hedelmällisiä pääsiäiskeskusteluja aikaan niin 0-luokkalaisten kuin 5-luokkalaistenkin kanssa, ja kokemuksen päätteeksi nukahdin autuaasti sängylleni pitkän päivän päätteeksi:) Kauniita unia!

Advertisements

2 responses to “Sofin pippalot ja Porvoon popolot

  1. hei ootko käyny borgåssa?????? :D:D:D jee se on kiva paikka, mä oon käyny siel sua enemmä! JA yks asia enemmä purkkapallojen lisäks :) hehehehehehehe REDRI LAS VEGAS HAKUNILA CHICAGO :D

  2. *REDARI

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s