Värikäs viikonloppu

Eipäs tulekaan luontokuvia Havukoskesta, vaan valokuvia tapahtumarikkaasta (svetisismi?) viikonlopusta. Lohdutukseksi aloitamme kuitenkin luontokuvalla, suoraan megakuuluisasta paikasta nimeltä…. jännitys tiivistyy… Ryttylä!!! Ai häh? Etkö ole koskaan kuullutkaan? No en ollut minäkään vielä hetki sitten. Pian selviää, miten sinne päädyin. Tässä kuitenkin se luvattu luontokuva.

Ajassa hieman taaksepäin perjantaihin, jolloin yhdessä kansainvälisen seurakunnan kanssa järjestettiin paneelikeskustelu International Christian Cafe:n yhteydessä. Ko. kahvila on auki joka perjantai klo 19 eteenpäin Ruoholahdenkatu 16:ssa. Tällä kertaa ohjelmanumerona oli evankelis-katolinen paneelikeskustelu, jossa olin mukana ystäväni Juhon kanssa. Toisella puolella oli suomalais-hollantilaisen tytön lisäksi itävaltalainen Bernhard, mukava kaveri, jonka kanssa kävin torstaina teellä mäkkärissä – ehkäpä tavataan taas ensi viikollakin. Tässä kuva paneelista, joka pidettiin hyvässä hengessä ja hyvän tarjoilun siivittämänä.

Tässä puolestaan yleisöä, jossa näkyy tuttuja kasvoja (tai takaraivoja) kuten ystäväni Jason ystävineen, Emily äiteineen (tai no vain yksi äiti mutta tuolla harvinaisella sijamuodolla ei taida olla yksikköä, vai?) ja takana Agnieszka ja Adam puolasta. Kuvat otti kaverini Luca.

Palaute paneelista oli positiivista ja toivottavasti toinen järjestetään syksyllä. Aika tosin loppui kesken, mutta toivottavasti se sai ihmiset kiinnostumaan hankkimaan lisätietoa. Moderaattorina toimi kansainvälisen seurakunnan pastori Timo Keskitalo, joka liittyy myös Ryttylän-reissuuni. Kyseessä oli harvinaislaatuinen ja kiehtova tapahtuma (ainakin amatööriapologeetin näkökulmasta) – SEKL:in järjestämä Apologia-forum. Pääsin paikalle lauantaina eli paneelin jälkeisenä aamuna pastori Timon autokyydissä. Osallistuin seminaareihin Vanhasta testamentista (jonka piti tanskalainen Jens Kofoed – kuvitelkaa ääntämys peruna suussa:) sekä apologiasta kysymysten avulla (jonka piti Vesa Ollilainen, jonka apologiaakin käsittelevä blogi löytyy täältä). Erityisen merkityksellinen oli yllätyksellinen tapaamiseni äitini serkun eli isoäitini veljenpojan Jukka Sariolan kanssa – hän oli tullut samaan tapahtumaan maan toisesta kolkasta. Hän on mm. kirjoittanut jonkin verran huomiota ansainneen kirjan Hyväosainen. Tässä poseeraamme yhdessä.

Kahden seminaarin lisäksi ehdin kuulla loppurippeet Timo Keskitalon islamiin liittyvästä seminaarista, josta kuva alla. Ehdimmekin puhua islamista hieman automatkalla. Sain mielenkiintoisia uusia tietoja mm. Koraanin historiasta, ja ehkä kirjoitan aiheesta jotain piakkoin toiseen blogiini.

Palasimme Hesaan päivällä, ja illansuussa vietin iltaa ystävien kanssa. Menimme mm. pelaamaan minigolfia, jossa pistin joka ikisen puttauksen sisään 100-prosenttisesti. Puttaukseksi lasketaan siis vasta loppugreenin putit, muutenhan olisin saanut 18 pistettä ja tehnyt maailmanennätyksen. Sijoituin jaetulle toiselle sijalle 8 pelaajasta, mutta tärkeintä oli tietysti puffet-jäätelön syönti…eikäku siis reilu peli ja hyvä henki ja hauska tunnelma. Tässä John, joka puttasi muutamilla radoilla äärimmäisen surkeasti mutta voitti kuitenkin koko kilpailun. Kuvassa hän on muistaakseni juuri putannut ekalla yrityksellä sisään ekaa kertaa kisan aikana.

Palasin kotiin vasta myöhään. Heräämään onnistuin n. klo 10, ja ehdin klo 11.30 messuun pyhän Marian kirkkoon. Siellä oli ilokseni vietnaminkielinen messu – tunsin itseni jättiläiseksi, olin lähes kaikkia vähintään päätä pidempi! :) Hauska yksityiskohta oli aina yhtä hupaisa vietnamin kieli, josta sain nauttia runsain mitoin. Kannattaa yrittää opiskella, jos kantti kestää! Tässä kirkko täynnä vietnamiitteja:

ja nyt häippäsen. Hyvää sunnuntai-iltaa, yötä ja viikkoa!