Brysseli 25.-26.2.2009.

Toissailtana palasin Euroopan pääkaupungista. Tässä pitkästä aikaa lyhyt matkakertomus. Lähdin aamulla hyvin hyvin varhain ja olin hyvin hyvin lähellä myöhästyä koneesta, onneksi viime tipassa olin pistänyt kaksi herätyskelloa ja päättänyt lähteä aiemmalla bussilla, jäin nimittäin väärässä paikassa pois eikä vaihtoyhteyttä ollutkaan. Mutta lopulta pääsin lumisesta Suomesta Brysseliin, jossa odottivat tulppaanit (ja koirankakka).

Pääsin heti nauttimaan kaksikielisyydestä, kun osallistuin klo 12 ranskan- ja flaaminkieliseen tuhkakeskiviikon juhlamessuun paaston alkajaisiksi. Tässä kardinaali Danneels jakaa tuhkaa kansalle toisen piispan kanssa. Menin muuten kirkkoon vahingossa tunnin liian aikaisin, koska kelloni oli edelleen Suomen ajassa. Ihmettelin, miksei kukaan tule pääkaupungissa katedraaliin näinkin suurena juhlapäivänä. Heh. No, lähetin sitten kortteja. Memento homo quia pulvis es…

Messun jälkeen tapasin Nicolasin, jonka luokse majoituin opiskelija-asuntolaan. Hän on erään Olivierin kaveri, ja Olivierin tapasin pari viikkoa ennen matkaani Helsingissä, hän on täällä vaihto-opiskelijana. Aika siistiä. Hyvin synkkasi, menimme kirjakauppaan, josta löysin Navarran Roomalais- ja Galatalaiskirjeen kommentaarin 4 eurolla! Alla Nicolas kirjakaupassa…

…ja Atomiumin edessä…

Atomiumin jälkeen alkoi itse Youth Forumin työskentely, ensin maakohtaisten koordinaattorien tapaamisella. Takarivissä isot miehet Massimo Caneva, koko homman ”the man”, ja prof. Banús Navarran yliopistosta.

Illalla menimme italialaiseen pizzeriaan syömään pastaa tai pizzaa. En osannut päättää joten heitin kolikkoa ja söin pastaa. Ihan hyvää oli. Myös toinen suomalainen delegaatti Mari löysi lopulta tiensä ravintolaan. Illemmalla Nicon luona joimme vielä trappistiolutta! Aamupalaksi söin mitä erikoisimman patongin, jossa oli mansikkahilloa, hunajaa ja suklaalevitettä.

Sitten oli varsinaisen suurtapaamisen vuoro itse EU-parlamentissa. Mari näyttää suurelta vaikuttajalta ja tärkeältä bisnesnaiselta lähestyessään EU-lippujen komistamaa kompleksia.

Itse tapaamisessa oli läsnä myös n. 20 minuutin verran EU:n parlamentin puheenjohtaja eli englanniksi presidentti Hans-Gert Pöttering, joka oli hiljattain käynyt Suomessakin. Sain istua hänen lähellään ja puhua hänelle minuutin pari, kiitin häntä Suomen-vierailun sanomasta, joka lähenteli meidän foorumimme sanomaa – rauhan ja solidaarisuuden edistämistä. Puhuimme myös Euroopan kristillisten juurien uudelleenlöytämisestä sekä ihmisarvon ehdottomasta kunnioituksesta.

Tapaamisen jälkeen oli lounas, jonka jälkeen suuntasinkin jo pikku hiljaa lentokentälle. Lentomatka sujui hyvin, vaikkakin vastikään sattunut Turkish Airlinesin onnettomuus naapurimaa Hollannissa oli hieman vavisuttanut. Menin mummalaan yöksi, suuntasin puoleltapäivin radiohaastatteluun ja illalla setäni 45-v-synttäreille, ja tänään vasta vihdoin ensimmäistä vapaata päivää kotona. Viikonloppua!