Aihearkisto: Kielet

London 25.5.2008

Day 3 was Sunday and also the feast of Corpus Christi. I went to Orme Court, the headquarters of Opus Dei for morning Mass and breakfast. There I met, among others, Jack Valero (see previous post) and Neil Pickering, who is my model of the perfect stereotypical (in a very positive sense) English gentleman. Actually, on both my visits to England I’ve found the same thing – whereas usually you have stereotypes and then the actual very different reality, in England all the stereotypes are simply fulfilled right in front of your eyes:) Extreme politeness, high tea, black taxis, red buses, rain, fish and chips, the English accent, everything… So here I am with Neil Pickering.

After it had stopped raining I left for Hyde Park with Jack Valero. On the way we saw a chapel in memory of the English martyrs where benedictine nuns have perpetual adoration. We visited Speakers’ Corner which runs on Sundays almost all day – I was to return there twice more during the day. Here’s a collection of the different kinds of people speaking or preaching there…

… the fellow in the picture above was wearing devil’s horns and preaching something about politics… whereas the next group was sharing the basic evangelical gospel: you’re a sinner and deserving of God’s wrath, Jesus died to pay for the punishment of your sins, now you can have forgiveness, so put your faith in Jesus Christ. One of the missionaries came to Jack and me. Jack aroused his appetite by saying ”We’re fine, we’re very good Catholics, very committed, I’m a member of Opus Dei” (which to a Catholic would work but for an Evangelical is just proof of the Catholic’s self-righteousness and trust in ”religion” instead of Christ)…

… and so when he asked us to share our idea of the Gospel with him, I went ahead and made reference to the synoptic concept of the Gospel being the Kingdom of God restored and that being found in the Church. It was obvious the man didn’t expect such a response at all and awkwardly went on to ask about what Jesus did to our nature. After my ”correct” response he used the last weapon and went for the classical ”as Catholic’s you’d believe in Purgatory, right? then Christ’s Cross isn’t sufficient” and ”you’re earning your salvation”. Duh. I pointed out his misunderstandings and theological and historical problems and said the conversation could go on for hours which we didn’t exactly have…

…later on when I returned there was another long discussion going on which I was very tempted to join but didn’t in the end (perhaps fortunately so), between a Muslim and a Christian end-time-preacher… these were not the only Christian and Muslim preachers around, there were several:

… but there were others there, as well… including a Marxist…

… huggers…

… and a guy with no message at all…

Yep, that’s Speakers’ Corner on Sundays in London. A lot of noise and extremely bad argumentation, basically. But I did go other places as well on that Sunday. Actually I did quite a lot of sightseeing. I visited the magnificent St. Paul’s Cathedral (where 2 Finns sat next to me) and read about St. Paul (a project of mine going on currently, in preparation for the upcoming Pauline year).

I also visited the British Museum where I saw the famous Rosetta Stone which allowed scholars to decipher the Egyptian hieroglyphs for the first time because of the Greek text in it. It was quite an accomplishment. There was an explanation next to the stone that the hieroglyphs actually marked both sounds and concepts, for example the word ”cat” first has 3 signs that represent sounds and then at the end a picture of a cat representing the whole word/concept.

I then went to Baker Street to see the famous Sherlock Holmes house and Big Ben. Here are two photos – and what did I say about stereotypes… is there anything more English than what you can see in these two pictures?

Then I saw the impressive Westminister Abbey and visited the Westminister Cathedral, where there was a beautiful evening service on the occasion of Corpus Christi. After a moment of rest and recollection I went to Trafalgar square and the National Gallery (entrance was free but a donation was kindly asked for to keep it free:)

In the evening I returned to Ewan and Heini’s place. Since it was my last evening at their place before leaving for Cambridge (although I did come back after the trip for the last night), it’s time to share a few photos from ”home” as well. This is Heini doing her work/study on the computer with little Anselm, sweet dreams…

And here is Ewan the wonder-man, Jewish boys, English literature, history, Ressu, piano, guitar, Christianity, singing, feeding, Finnish, laughing at funny YouTube videos, personal training in punting techniques… you name it, it’s Ewan:) Here speaking on the phone (but he has no cellphone, and that’s another story for the last post when I come back from Cambridge to London…):

Stay tuned for Day 4 and Cambridge.

Tampere + Helsinki + Tampere + Lahti + Tampere

Onpas taas mennyt hetki viime postauksesta. Olen käynyt viime aikoina Tampereella tiheämpään kuin koskaan aiemmin, joten eiköhän aloiteta pieni kuvasade…

Ensimmäisellä visiitillä puolalainen Ola tuli myös Tampereelle ja kävi minun ja Ristin srk-laisen Marin sekä isä Robertin kanssa kävelyllä Näsinneulalla, joka on aivan seurakunnan lähellä. Sumuinen sää vei toiveet panoraamasta, mutta ihan kaunista luontoa saimme silti ihailla. Illalla menimme sitten suosikkiravintolaani Tampereen Rossoon, josta näkymät ovat aivan huikeat pimeällä, kun taustalla on mystisen synkkää mutta elävää vettä ja kauniisti valaistu kaupunki.

Ennen seuraavaa Tampereen-matkaa kävin kuitenkin kauniin kevätpäivän kävelyllä Helsingissä, ja maisemat ja sää ansaitsevat pari näyttöä.


Sitten takaisin Tampereelle. Tutustuin kolmeen iloiseen ja kivaan nuorukaiseen, jotka olivat tulleet lauantaiopetukseen kirkolle. Yksi heistä liittyi konfirmaatioryhmääni, Mateusz Kurikasta. Hänen pikkuveljensä Michal ja sympaattinen tamperelainen puolalaistyttö Magda alla kuvassa kanssani. Menimme yhdessä kävelylle ja kävimme ostamassa irakilaisesta kaupasta qamardiinia eli supermaukasta aprikoosilevyä ja halvaa.

Illalla seurakuntasalissa oli taas kuukauden viimeisen lauantain perheillallisjuhla, jossa oli paljon mukavaa porukkaa. Tapasin erään slovakin, joka osoittautui toisen tutun slovakin sukulaiseksi. Ja tietysti näin useampaan otteeseen basralaisen Alan perheen ja sain heiltä videotervehdyksiä kotiinviemisiksi:) Tässä illallisporukkaa pöydän antimien äärellä:

Vapun vietinkin Lahdessa, jonka kuuluisat mäkihyppytornit näkyvät tässä kuvassa mukavasti.

Tapasin Lahden torilla 8-lapsisen espanjalaisen ystäväperheen sekä Anun, Jerzyn ja hänen äitinsä, joka oli Puolasta käymässä ja joka teki meille hyvää puolalaista lounasta. Tässä puolaa puhuva kolmikko Lahdessa Jerzyn kotona, Lahden suosikkiasunnossani:)

Sitten kolmanteen Tampere-visiittiin ja Kangasalan mökkipäivään. Konfirmaatioryhmäläisten vahvistus on ensi sunnuntaina, joten viimeisenä viikonloppuna järjestimme mökkiretken Kangasalle katekeetta Sinikka Meurmanin mökille. Paikka oli kaunis ja sää upea. Lauloimme, ruokailimme, draamailimme, rukoilimme, opetimme, temppuilimme, opimme ja seurustelimme. Illaksi palasimme Tampereelle. Kuvia mökiltä:

Sunnuntain aamumessun, Alan videotervehdyksen ja pikalounaan jälkeen lähdin junalla kohti Helsinkiä, jossa minua odotti islam-dialogin toinen osa (ks. aiempi maininta ensimmäisestä osasta). Toisen osan tapahtumista olen kertonut lisää toisella blogillani.

Neljäs Tampere-visiitti on luvassa jo ensi sunnuntaina. Siitäkin tullee jotain blogiin. Ata loguiño (tänään oli galegonkoe ja se meni ihan hyvin:).

Holland 28.-30.3.2008

Yes, I did it again. I was abroad and came back before you even noticed I was away:)

This time it was Holland, a natural place to go to for the first time after my first trip to Belgium quite precisely a month ago. This time I was sent by fr. Manuel to represent him at a meeting of European university chaplaincies.

The evening before the trip I didn’t really know where I was supposed to take the train, when and by whom my stay would be paid for and other such issues. Anyway I made it to Amsterdam and from there to Heerlen by train and then by taxi to Kerkrade where I stayed at an amazingly beautiful medieval .. well, abbey-hotel-seminary-church-whatever else-building owned by the diocese of Roermond, whose auxiliary bishop (and a great one at that!) welcomed and sort of hosted us. Unfortunately I’ve lost the photos from the first half of the trip it seems. Anyway this is what the accommodation looked like.

mesta

On Friday we introduced ourselves, listened to a couple of lectures and speeches, celebrated the Holy Mass with the chairman of the Dutch conference of bishops and had an excellent dinner. Here are my French friends – exceptional in many ways (laypeople like me in a mostly clerical meeting, good Catholics even though from France, and ENGLISH-SPEAKING – imagine that!). And the girl was actually the sister of a friend of a friend of mine. Her brother had spent a year in Finland – the world is small. Similarly I met an Italian Salesian whom I’d already met in Rome – I attended his guided tour at the catacombs during Holy Week some 4 years ago. And now the French friends at dinner.

ruoka

Before going to bed the super-bishop led us to the secret areas of the seminary and gave us beer. As the only two people to know Spanish I made friends with a Jesuit from Madrid, also an exceptionally good one at that:)

hesuita

On Saturday we began with Holy Mass and Laudes in three languages (Latin, Italian, English). We had two Byzantine Catholic priests with us which was a new experience for me, one from Hungary (on the left in the photo below) and another one from Ukraine.

mass2

After breakfast we got to work and started a full session discussing challenges, describing situations, planning all kinds of future events, etc. There was a slight problem with the language and so we were trying to balance and translate the Italian and the English, sometimes even the Spanish and the French (spoken by a Pole rather than the French:). Some of my notes (et. al.:) in the program (appropriately enough for Holland, printed in orange).

muisti

After lunch we headed toward the city of Maastricht (pronounce that with a STRONG throat CH!:) where the superbishop showed us around, taking us to all kinds of privileged places where other people weren’t allowed (church towers etc), offering us coffee and pastry and getting us a superguide who’d further show us some of the most interesting things in medieval churches etc. In the basilica of Maastricht there were all kinds of high-ranking relics – of the Holy Cross and of several Apostles as well as Mary Magdalen, and even some alleged possessions of the Blessed Virgin.

relics

uloa

maastrichtkerk

So that was the MaastriCHt basilica:) And here is my absolute favourite photo – this was somewhere in the more priviliged places where the superbishop took us and it has such an idyllic medieval / surreal movie-like air/atmosphere to it…

idyl

Here, then, is the whole group (except for those who decided not to go to MaastriCHt). Many people gave their cameras to a stranger to take the photo, and my camera happened to be in the hands of another person in another place than most other cameras. And so I’m basically the only one looking at my camera while the rest are looking at theirs. Also, I’m almost the only one (and definitely the only so outstandingly visible) wearing clothes other than black (not least because almost all the others were priests).

all

After dinner we went to bed because the following night we’d be adjusting our clocks and moving to summer time and thus sleeping an hour less. In the morning we celebrated Sunday Mass led by a Polish bishop from Poznan. Behind you can admire the beauty of the medieval church we had the privilege to have in the same building with our hotel rooms.

messu

After Mass it was time for the last breakfast. On the left chaplains from Slovakia and Poland, on the right the above-mentioned bishop (in the photo below). We had a Polish-speaking table together (add the bishop from Slovakia portrayed above and we had 5 Polish-speaking people:). At the end I took some video greetings from these fathers to take back home to the Spaniards, Slovaks and Poles in Finland. After the last meeting it was time to pack, have the last lunch and go to Heerlen again, this time in the car of the French – getting a nice taste of what traffic in Paris must be like:D

aamu

My trip back was of course not without its intrigues. First I dropped my train ticket on the railroad. I was wondering if I should try to pick it up while the train was still waiting (no chance for ticket to fly, but possibly risking injury or worse if the train suddenly started moving) but finally decided to wait till the train had gone. Luckily the ticket didn’t fly and I picked it up, at the cost of being rebuked by some officials immediately afterwards. I had to change the train in Eindhoven and I took about half an hour to see the city centre. Unfortunately I’ve lost those photos too, but there was not that much to show anyways, the weather was bad and the main churches were closed (on a Sunday!!!!!!!).

At the airport in Amsterdam I found out my flight was overbooked. The 7th time this has happened to me when flying stand-by on ID tickets (Rome, Milan, Rome, Damascus, Damascus, Brussels) and so far the score has been 3/3 and so it was basically 50/50 whether I could get on the flight or not. Just a few moments before boarding I got to know I’d get a seat (I suspect the divine mercy Sunday had something to do with it) and so I got home safe and sound Sunday evening. Finis.

Proseminaarityö

No niin. Proseminaarityöni on valmis. Ensimmäinen versio siis, josta muokkaan saamani kritiikin jälkeen lopulta kanditutkielman. Jos jotakuta sattuisi kiinnostamaan puolankielisten raamatunkäännösten historia, annan tässä mahdollisuuden työni lataamiseen ja lukemiseen.

Proseminaari

Juhlava viikonloppu

Viikko vierähti taas ja viikonloppukin, ja jälleen on jotain kerrottavaa. Pelasin viikolla tennistä kaksi kertaa (Ari-serkun ja Alex-ystävän kanssa Hiekkaharjussa ja Lauttasaaressa – (yks erätappio, yks tasuri, yks voitto:). Tänään toivottavasti uudestaan. Viikonloppu oli sitten yhtä juhlaa. Perjantaina osallistuin ensimmäistä kertaa elämässäni akateemiseen väitöstilaisuuteen. Eräs teologian tohtori puolusti dissertaatiotaan pyhästä Gregorios Nyssalaisesta. Päädyin yleisöön, koska opponentti tuli Navarran yliopistosta, ja hänen tukenaan oli mukana professori isä Juan Chapa, joka sattuu olemaan sukua eräälle Suomessa asuvalle papille.

väitös

Perjantai-iltana menin ystäväni Lucan kanssa samaan kristilliseen kahvilaan, jossa viikko sitten oli paneelikeskustelu. Nautimme hyvästä seurasta ja maukkaista itävaltalaisista letuista. Lauantaina Äiti Teresan sisarilla oli näytelmä pyhästä Antoniuksesta. Hyvin näytelty, mutta välillä tarina oli niin hurja, että pienimmät lapset juoksivat itkien pois katsomosta:s Tässä näyttelijäkaartia:

play

Illaksi tei vei kotiin ja synttärijuhliin. Kavereita tuli kylään 21-vuotispäivien johdosta lauantai-iltana, oikeat synttärit olen ensimmäistä kertaa elämässäni poissa kotimaasta, Chodziez-nimisessä paikassa Puolassa. Helluntain aattona koolla oli sopivasti melkoinen joukko eri kansallisuuksia ja kieliä – suomi, arabia, englanti, puola, ranska, venäjä, ruotsi, romania, esperanto, latina…:)

vieraat
juhlap

…ja tietysti kansainvälinen ruuan kieli:

ruoka

Sunnuntaina oli sitten se helluntai, suuri juhla sekin, ja osallistuin Tikkurilan kauniissa ortodoksikirkossa vietettyyn diasporamessuun. Kauneutta on syytä ihailla yhden kuvan verran:

mrino

Sitten vietettiinkin jo taas toisia juhlia, jälleen synttäreitä, tällä kertaa ei 21 v vaan 1 v. Kyseessä ihmelapsi Luukas .

luke

Ovella odotti hieno synttäri-ilmapallo:

pallo

Sankaria oli juhlistamassa iloinen ystäväjoukko:

juhlaväki

Paljon onnea ja terveyttä ja pitkää ikää Luukakselle ja hyvää alkavaa kesää itse kullekin!!!

25.3.

Tietty. Olin kauan tiennyt, että tänään siirrymme kesäaikaan. Mitä kävi? Unohdin siirtää herätyskelloni ajan ja serkkuni Antti, jonka kanssa minun piti mennä uimaan, soitti minulle klo 11, jolloin meidän piti tavata. Olin vielä kotona ja luulin, että kello on 10. Antti oli vahingossa siirtänyt kelloa kahdesti ja herännyt tunnin liian aikaisin. Joka tapauksessa tapasimme Pasilassa klo 11.40 ja menimme Mäkelänrinteeseen uimaan pitkästä aikaa. Antin vanha kaveri Lauri oli myös mukana. Olipa kiva urheilla vähän pitkästä aikaa! Lauri kertoi hauskan tarinan, että Intiassa oli tapaus kanoja syövästä lehmästä. Kaikkea sitä. Alla kaverukset Lauri ja Antti.

Ana

Erottuamme rautatieasemalla tapasin Emilyn ja Rafaelin, joiden kanssa lähdimme bussimatkalle kohti Vantaata. Molemmat palauttivat pyhimyksen elämäkertakirjan, Emily Padre Pion, Rafael Josemaría Escriván. Molemmat pitivät lukemastaan kovasti. Tulimme Havukoskelle, koska Rafael halusi nähdä Lapin-matkan kuvat ja kopioida ne. Emily taas lainasi lisää kirjoja: C.S.Lewisin The Four Loves (Neljä rakkautta) ja Scott Hahnin Rome Sweet Home.

Kello neljäksi menimme messuun, joka pidettiin Tikkurilan ortodoksisessa kirkossa. Siellä tapasimme Juhon, Dorotan ja Luukaksen, joiden luokse menimme kylään. Meillä oli hyvää ruokaa ja saimme jälkkäriksi perinteistä paastoruokaa, mämmiä, jota Rafael ja Emily ensimmäistä kertaa maistoivat. Tykkäsivät myös (maidon ja sokerin kera tietty)! Osa ruuastamme oli siikakalaa, emmekä tienneet sanaa siika englanniksi emmekä puolaksi. Kävi ilmi, että englanniksi on 3 sanaa, joista keittiösana on whitefish. Puolaksi se on sieja, ja siitä tulikin hauska juttu. ”(Hän) syö siikaa” on puolaksi ”sieje je”, ja Juho tajusi, että he tuntevat laulun, jossa lauletaan myös ”sieje je”, mutta se tarkoittaakin jotain aivan muuta: ”(Hän) kylvää ne”. Tästä sanaleikistä saimme paljon huvia – kuuntelimme laulun ja väsäsimme uusia versioita: sie sieje sieje i sie je je (kylvetään siikoja ja niitä syödään) jne:) Tärkeä hetki oli myös perinteinen talokirjaan kirjoittaminen! Laskin, että Juhon ja Dorotan talokirjassa yli 1/3 merkinnöistä on minulta! Tällä kertaa kirjoitin 12 erivärisellä kynällä 12 eri kielellä jotain pientä ja täytin sivun:) Juttua riitti ja yhtäkkiä kello läheni jo kymmentä. Rukoilimme vesperin puolaksi/englanniksi ja sitten Juho vei meidät kiltisti autolla juna-asemalle ja kotiin. Alla kuva ruokapöydän väestä: Juho, Rafal, Dorota, Emily.

ateria