Aihearkisto: Luonto

Keski-Suomi ja Savo

Pakko kirjoittaa muutama sana nyt, kun olen lopullisesti palannut takaisin Etelä-Suomeen. Parin kuukauden aikana ehdin tutustua entistä paremmin Toivakkaan ja Jyväskylään sekä uusiin savolaispaikkakuntiin Kuopioon ja Mäntyharjuun. Lisäksi kävin juhannusjuhlilla Keuruulla.

Eräs kohokohta Jyväskylän-kiertelyssäni oli nousu Harjun kukkulalle, josta avautui yllä näkyvä maisema. Jo isoäitini kävi pikkutyttönä kävelyillä tällä kukkulalla. Itse pääsin paikalle professori Tapio Puolimatkan kanssa hyvien keskustelujen saattelemana.

Yllä näkyykin sitten jo Kuopio, jonka savolaisuudesta sain nauttia kokonaisen päivän verran Timo-enoni työmatkan ansiosta. Kävin ”mualiman navassa” eli torilla ja Snellmannin päivän kunniaksi kyseisen miehen kotimuseossa sekä Kuopion museossa, jossa oli mm. Suomen ainoa mammutti. Lisäksi salakuuntelin savoa.

Sitten onkin jo Mäntyharjun vuoro, missä pidettiin sukujuhlat isoäitini serkun Kaarlon 80-vuotispäivien kunniaksi. Kävin hänen kuuluisalla mökillään nyt ensimmäistä kertaa, ja maisemat olivat idylliset, varsinkin, kun matkasimme sinne useilla veneillä, aivan niin kuin vanhaan aikaan kuljettiin.

Juhannuksena ajoimme sitten Veikko-serkun kanssa Ison Kirjan juhannuskonferenssiin Keuruulle, jossa tapasin mm. Veli-Matti Kärkkäisen ja Mosab Hassan Yousefin, Hamasin pojan. Lisäksi ostin hienon T-paidan ja näin päivän aikana sattumalta seitsemän tuttua. Hyvä kokemus.

Sitten oli aika pakata laukut ja sanoa hyvästit Keski-Suomelle. Opin paljon uutta näiden kahden kuukauden aikana, ja ajanjakso jää varmasti mieleeni yhtenä mukavana elämänvaiheena. Samoin kuin Puolasta palatessani, en suinkaan löytänyt tietä suoraan kotiin, vaan tein reitin Toivakka-Jyväskylä-Tampere-Ikaalinen-Tampere-Hämeenlinna-Helsinki-Vantaa. Ikaalisissa sain kuvattua kuuluisan kylpylän.

Mainokset

Vaaleista vappuun

No niin, jospa sitä kirjoittaisi kuulumisia Puolan jälkeiseltä ajalta. Ensin sairastin viikon, sitten tuli vaalit ja pyhä viikko. Vaaliaamuna pääsiäissunnuntain messussa tapasin Timo Soinin ja ainoan suomalaisen dominikaanin veli Gabrielin.

Sitten maallemuutto, eli tulin huhtikuun puolivälistä tänne Toivakkaan sukulaisten, enoni Timon ja vaimonsa Helenan luokse. Olen saanut nauttia rauhallisesta ja kauniista keväästä ja runsaasta ruuasta sekä eksoottisesta ikkunanäkymästä, huoneeni ulkopuolella elelee näet alpakoita.

Mitä sitten teen Toivakassa? Useimmilla mielleyhtymät Toivakasta liittyvät Arja Korisevaan tai eksoottisiin kirkkomaalauksiin. Arjaa en ole nähnyt, pitkäperjantaipalveluksessa sen sijaan kävin, ja nappasin kuvan apostoli Johanneksesta. Eräs Toivakka-projektini on nimittäin tutustua Johanneksen teologiaan.

Toinen tarkoitus oli tulla luonnon helmaan, pakoon pääkaupunkiseudun harmaata arkea, jossa joka päivä täytyy miettiä, monelta on bussi ja ehtiikö junaan. Täällä ei ole aikataulua, vain kaunis linnunlaulu. Kuvassa olemme mökkitontilla Timo-enon ja Antti-serkun (kauempana vedessä kahlaamassa) kanssa.

Sitten tuli pääsiäinen. Ensimmäinen pääsiäiseni muualla kuin Helsingissä tai Roomassa. Sain osallistua Toivakan Siukosten pääsiäisaamun traditioon, kävellä aamulla purolle, pestä kasvot ja vastata perinteiseen kristilliseen voitonhuutoon: ”Kristus nousi kuolleista – Totisesti nousi!” Pääsiäiskynttilä ja Helena purolla.

Pääsiäisen jälkeen tuli sitten vappu. Aattona katsoin kaksi erää Suomi-Tanska-revanssia, vappupäivänä olikin sitten vuorossa toisenlainen lähetys, nimittäin Johannes Paavali II:n autuaaksijulistaminen, jonka katsoin Jyväskylän seurakunnassa mm. ystävieni Justynan ja Farhadin kanssa.

Jablonka

Seuraava raportoimisen arvoinen matka suuntautui jälleen Krakovasta etelään kohti vuoria, tällä kertaa Jablonkan kylään, jota suositteli puolan kieliopin opettajani puhtaasti kielellisistä syistä. Kylässä nimittäin puhutaan aivan omalaatuista murretta, jota sainkin ilokseni kuulla erään koko elämänsä paikkakunnalla viettäneen mummon suusta.

Mitä maisemiin tulee, kylän suurin nähtävyys oli vanha tuttavani Babia Góra, joka näkyi hienosti kaikessa komeudessaan (ja karmivuudessaan) – tällä kertaa sain onneksi tyytyä kaukaa katselemiseen. Hah, selvisinpäs sinusta!

Babia Góra

Taas on vierähtänyt aivan liian kauan viime postauksista ja onkin aika päivittää matkakertomuksia Puolasta. Olen 3 kk jäljessä, joten jatkan samaan malliin kuin edelliset lyhyet postaukset: pari kuvaa ja pari kommenttia. Ensin on palautettava mieleen Karpaattien kauhu Babia Góra eli Ämmänvuori. Sinne kiipesin itsenäisyyspäivän aattona 5.12. muutaman puolalaisen ystävän kanssa.

Ainoa ongelma vaan että 1700 metrissä tuuli pirusti ja oli helkkarin kylmä. Se aiheutti näppien jäätymisen ja kivuliaan tuskan. Enemmän voi lukea uusimmasta (maaliskuu 2011) Askel-lehdestä, jossa seikkailukertomukseni julkaistiin. Lopulta pääsin onneksi turvallisesti takaisin alas turvaan ja lämpimään. Suomen korkeintakin korkeampi huippu valloitettu!

Pohjanmaiden kiertue syyskuu 2010

Syyskuun lopussa toteutin jo kauan toivomani Pohjanmaa-kiertueen, jonka olen nyt uudelleennimennyt Pohjanmaiden kiertueeksi, koska matkan jälkeen opin, että nykyään Pohjanmaa ei enää olekaan valtava alue, joka kattaa sekä Etelä-, Keski- että Pohjois-Pohjanmaan, vaan Pohjanmaa on oma pieni maakunta näiden kolmen lisäksi. On siis neljä Pohjanmaata, ja onneksi pääsin käymään tietämättänikin niissä kaikissa!

Etelä-Pohojammaalla mä olin Seinäjoella, mihinä asuu äitini serkku Jukka Sariola. Häntä lährin siis tervehtimähän ja samalla mummani Salmen vanhaa koulua etsimähän, hänhän asui Seinäjoella muutaman vuaren 30-luvulla. Nykyisellä Pohojammaalla olin sitten Isokyrössä, mihinä menin kaukaisia Mäki-Reinin sukulaisia tapaamahan ja faarini Pentin äidin Annin sukujuuria selvittämähän. Pietarsaaressakin tuli käytyä.

Keski-Pohojammaalla olin Kannuksesa ja Kokkolasa, Kannuksesa pijin esitelmän Paavalista ja ihailin luontoa ystäväni Mika Lintilän vanhempien mökillä, Kokkolasa olin diasporamessusa ja tapasin teologikaveri Tero Kangaksen.

Pohojois-Pohjammaalla olin Oulusa, misä kävin kirkosa ja asuin hienosa hotelisa (Oulun Eden). Polliisia en pelejänny mutta kylpylähomoa kylläkin – sain kutsun porealtaaseen ja baariin:s Sain myös tavata irakilaisia pikkupikkuserkkujani ensimmäistä kertaa:)

Pre-Christmas thoughts and photos

It’s been a long time since I last posted anything. I recently read my friend Jason’s post on how Facebook killed his blogging, and I understood that I am in the same boat with him. Facebook serves basically as a blog and so this blog has become less necessary. I will still continue posting though, mainly after trips and special events. The next trip is to Poland for new year. Looking forward! In the meanwhile, here are some winter photos. It’s been snowing a lot the past few days, here’s a view from our backyard…

These used to be steps…

And here’s a couple more beautiful winter pictures from our balcony…

Muutama sana loppuun suomeksi. Eli siis yllä kuvia pihoiltamme kunnon lumisateiden jälkeen, toiveet korkealla valkean joulun suhteen! 28.pvä lähden Puolaan ja tarkoitus olisi palata 3.1. Mukaan lähtee 8 kaveria katolisesta nuortenryhmästä, jonka pikkujoulumeiningeistä kirjoitin tänne. (siis klikkaa ”tänne” -sanaa jos haluat katsoa kuvia ja lukea tunnelmista).

Mitäs muuta, joululomalla tulee luettua ja kirjoitettua varmaan gradun tiimoilta yhtä sun toista ja kouluun palataan 18.pvä tammikuuta. Sitä ennen toivon postaavani kuvia ja tarinoita Puolan-matkalta. Iloista joulunaikaa kaikille ja hyvää uutta vuotta!

Chisholm 23rd June 2009

And the journey continues. Now it’s time to tell about one of the most exciting days on my trip (and perhaps in my life too), as I finally got to travel to Chisholm where my grandfather was born in 1917. None of my family members ever got the chance to go there so I was the first. It wasn’t easy though – there are no trains there, no buses either, and the plane would’ve cost like 400-500 dollars. Providentially a friend of mine found two friends who were willing to help me out and drive me. Randy (left) drove me to Forest Lake and Paul (right) drove me to Chisholm and then back to Hinkley, where I took the bus back to St. Paul. We all had breakfast together and celebrated my graduation (Bachelor’s) which officially took place that very day.

P1010114

After about 3 hours of driving up north we were finally in Chisholm. As people had told me, the nature (trees etc) in northern Minnesota is just like Finland, and so it was. On the way I was reading some old correspondence between my great-grandfather and the relatives back home in Finland. Chisholm itself as a town surprised me – it was much more beautiful and advanced than I thought. But it still retained a peculiar sense/spirit/smell of the early 1900s. Here are some of my first impressions in visual form…

P1010116

P1010124

P1010129

We only had 3 hours to spend in Chisholm. Obviously our main concern was to try to find information on my family. The first thing we saw was the Tourist Information (imagine they have one in Chisholm but none in Pittsburgh!:D). We spent a while there and got some useful materials about Chisholm but the woman there gave us lousy advice as to how to spend the 3 hours (go eat somewhere nice, go see the mines and ride all these new fancy machines etc). We didn’t take the advice but instead went to the archives of the library. We had a look at some old newspapers but didn’t have much luck in finding info about my family.

P1010142

P1010149

Down the street there was a souvenir shop, and of course I wanted to get souvenirs for my family. I went in and realized it was almost all Nordic stuff, Finnish and Norwegian flags and hats and cups and mugs and whatnot. So I asked if I could find an American Finn or Finnish American, whichever way you want to put it, and soon the shop was full of them! So one of my long time dreams was fulfilled as I got to hear some true Finglish from these people:) Their parents had come to the US and stayed, they had been born there like my grandfather but never returned to Finland.

P1010157

As you can see above, our next destination was the Research Center (yes, there just happened to be one in Chisholm, there aren’t many of them in the area). There we had some more luck and found some documents related to my great-grandfather. We also found his home and work address in old phonebooks, and with the help of old maps we found out which modern streets those houses are on today. Time was running out, but we made it just in time to the neighborhood and found all the relevant places. We even got inside the house where my grandfather was born and talked with the woman who lives there now.

P1010211

So, after an intensive 3 hours (sharp!) we headed back with loads of materials, of which I could only cover a small portion in this article. I will hold a presentation to my family (and why not others too if someone is interested) on my grandfather’s birthday, the 6th of September this year, where I will go through more materials and in more detail. For now I leave you with a photo where I stand before the beautiful nature of the iron mine Chisholm next to the Research Center.

P1010175