Aihearkisto: Teologia

What it’s like to write a book…

Yeah, I’m actually writing a book book, like a real book, or at least trying, and hoping it’ll be one, it’s been quite spontaneous although I had the idea already a long time ago… but now that the Pauline year started I just had to do it. So yes it’s about St. Paul and his theology, but it’s in Finnish. Anyway this is what it looks like to write a book.

Scott Hahn said he collected about 40-50 books on Confession when he wrote a book about the topic and I was really impressed and that was the first time I realised writing a book should really require reading a lot of books on the same topic… well I only found less than 10 books in Finnish on St. Paul and got my hands on some English and Italian materials as well. Then all kinds of other semi-related books started accumulating for references etc. and now I’ve probably made use of about 30.

Yllä näette siis, millaista on kirjoittaa kirjaa. Kuva kuvastaa hyvin todellisuuttani viimeisenä kahtena viikonloppuna (torstai-ilta+koko pe ja la). Olen lähes kirjaimellisesti kirjoittanut koko ajan aamusta iltaan pieniä pakollisia (ja joitain vapaaehtoisempia ja viihdyttävämpiä) taukoja lukuun ottamatta. Tähän mennessä n. 60 A4-sivua valmiina (=yli tuplasti enemmän kirjasivuina A5+isompi marginaali).

Kuvissa näkyvä kirjapino on ”luonnollinen” (suorastaan ihmettelen kuinka se on pysynyt kasassa ilman erikoislavastusta). Olen pitänyt kirjoittamisesta tosi paljon ja oppinut tietysti samalla. Illat ovat joskus menneet pitkiksi – toissailtana taisin kirjoittaa klo 2:15:een asti yöllä… aihe tempaa nääs mukaansa… Toivottavasti työ kantaa hedelmää ja antaa eventual lukijoillekin vastaavia kokemuksia…

Tietokoneen ääreltä kirjapinon vierestä, 23:42 (tänään lopetin ”ajoissa” kun sain kolmannen neljästä pääluvusta loppuun!:)), näihin sanoihin, näihin tunnelmiin… yours truly

Jasonin valmistujaiset & Arin Road Trip

Kun palasin Roomasta 26.6., minulla oli 2 päivää ”vapaata”. 28.6. alkoi nimittäin pyhiinvaellus Helsingistä Turkuun – 8 päivää, 230 tai jotain kilometriä, 5.7. päätöspäivä ja saapuminen Turkuun. Jätin kuitenkin vaelluksen ensimmäisen (lukuun ottamatta kolmea ensimmäistä tuntia – onneksi, sillä herätin pommiin nukkuneen isä Rafaelin) ja viimeisen päivän väliin kahden erikoistapahtuman takia. Vaelluksesta lisää pian, ensin tunnelmat näistä tilaisuuksista alta pois:)

Jason alias Jansson alias Jenson alias Johnsson alias Jasu Lepojärvi TM eli teologian maisteri vuosimallia 2008 Helsingin yliopistosta. Olin tiiviisti mukana hänen laudaturin saaneen gradunsa viimeistelyssä ja täten valmistujaisjuhlat merkitsivät paljon. Tapasin myös vihdoin monia Jasonin sukulaisia ja ystäviä, joista olin aiemmin vain kuullut paljon. Yllä itse maisterisjätkä (jos joku tuntee Timo Soinin uuden kirjan ja sen nimen, arvatkaa mitä Jason sai lahjaksi;)…

Yllä puolalainen protestanttikaveri Michal Cupial, josta olin kuullut kahdelta taholta mutta nyt vasta päästiin tapaamaan. Oli kiva jutella. Alla Jasonin veli Daniel, jonka olin tavannut viimeksi – yllätys yllätys – vuonna 2003. Olen tosin seurannut hänen ja vaimonsa Sirkun blogia, joka on mielenkiintoinen ilmestys, sillä perhe asuu Tansaniassa. Vaihdettiin myös swahili-ilmauksia, joita olin viimeksi oppinut englantilaiselta tytöltä Roomassa:)

Tässä taas vuorostaan Jasonin sisko Cathy ja hänen miehensä Simon. Paikalla olivat myös Kati ja Simon, nääs Howardit, joista olin myös kuullut paljon. He jäivät tosin kuvan ulkopuolelle, mutta sen sijaan sain napatuksi foton Jasonin äidistä, jota en ollutkaan ennen päässyt tapaamaan. Hän oli harvinaisen hauska ja iloinen tapaus, hyvin on kanadalaisen huumorinsa ja pirteytensä säilyttänyt täällä kylmässä Suomessa. Terveiset ja kiitokset koko Lepojärvi-klaanille hienosta tapahtumasta!

Sitten on aika siirtyä viikko eteenpäin seuraavaan lauantaihin ja serkkuni Arin tempaukseen hänen viimeisten alle 30-v päiviensä kunniaksi. Kyseessä eivät siis olleet 30-v synttärit vaan niitä edeltävät hupimenot, Road Trip, joka oli lähes kaikille kysymysmerkki vielä päivän alkaessa. Klo 12 lähdimme Rautatientorilta ja ajoimme tilausbussilla Kiloon Arin ja Piian uuteen kotiin. Sieltä pienten naposteltavien ja seremonioiden jälkeen matka jatkui Arin ja Piian edellisen kodin lähettyville Koivukylään, missä pelasimme minigolfia. Jep, sehän oli ihan kotini lähettyvillä, joten soitin isukilleni, joka tuli yllätysvisiitille:)

Seuraavana vuorossa oli Kannelmäki, jossa Ari ja Piia asuivat ensin, sieltä haimme pizzat ja suuntasimme Hyvinkäälle, missä Ari syntyi. Arin äiti Helena odotti paikalla. Me muut söimme sillä välin pizzaa. Ai niin se pitäisi kirjoittaa pitsaa. Blaah. No joo. Sitten suuntasimme kohti Karjaata, mikä toi vaellusreitin mieleen, mutta siitä lisää pikapuoliin. Karjaan lähellä meitä odotti hieno saunailta. Tässä saunan jälkeen terassilla Ari etualalla ja muut kuuntelemassa äitini ja tätini lauluesitystä Arille.

Tässä puolestaan järvi aivan ideaalilla paikalla niin, että sinne saattoi juosta suoraan saunasta tai suihkusta tai ilman kumpaakaan, kuten minä ja Antti-serkku ensin teimme. Toisella kerralla saalistimme lisäpisteitä road trip-passiimme menemällä uimaan kommandona, vaikkakin ennen hyppyä pyyhkeet olivat lanteidemme ympärillä. Antti heitti pyyhkeen pois ja hyppäsi järveen, mutta nappasi pyyhkeen kantapäällään mukaan, ja siitäkös nauru syntyi – niin pitkäksi aikaa, että pyyhe ehti valua järven pohjaan. Jopas oli nolo tilanne. No onneksi lopulta sain sen jalalla kalastettua ylös ja pääsimme siveliäästi takaisin saunaan, jossa lauloimme ”ihanimmat,armahimmat” eli perinteisen saunalaulun.

Tässä vielä päivänsankARI ja nakusankari Antti, ja sitten känniläis-Emil. En oikeasti ollut mikään känniläinen mutta väsynyt olin ja olin tosin juonut just maximumin eli 1 oluen ja sitä ennen iltapäivällä 1 kuohuviinilasin ja sitten päivän aikana retkipullollisen boolia joka vastasi ehkä 1,5 olutpulloa.

Känniläisjuttu tulee siitä että vaikka mielestäni näytän kuvassa normaalilta, kun en hymyillyt ja lippis ja avoin takki oli päällä ja silmät kuulemma seisoivat päässä minua ei päästetty Molly Malonesiin – ovella kysyttiin ”Jaksaako isäntä vielä juhlia?” buahahhahaha en oikeasti halunnut mennä sisään joten hyvä ettei sitä suositeltukaan. En muuten ole ikinä ollut oikeasti humalassa enkä usko että uskaltaisin (1. Kor. 6:9-10).

Serkku-Saturday & Palm Sunday

Lauantaina pidimme kuuden serkuspojan porukalla serkkuillan ja tapasimme ensin Myyrmäessä keilaamaan. Tämän jälkeen suuntasimme kahdella taksilla kohti Trioflooria eli enoni Harrin ja hänen poikansa serkkuni Henrin firmaa Petikossa. Kun taksimme lähti Myyrmäen asemalta, toinen auto oli hyvin hyvin vähällä ajaa kovaa vauhtia suoraan kylkeemme, pelastuimme täpärääkin täpärämmin. Huh.

pö

Triofloorilla tilasimme pizzat ja aloimme pelata Ari-serkun tuomilla pelimerkeillä (ja pienestä määrästä rahaa) pokeria. Kuvassa yllä pöydän ”antimia”:) Alla puolestaan Veikko-serkun omat yksityisantimet, South Park-tyyliin juustopallot, joita Veikko hotki sekä iloon että suruun:)

veke

Konkari-Ari (olipa runollista!) voitti ekan pelin, mutta saunomisen jälkeen Daniel-serkku kohensi peliään ja vei potin tarkalla harkinnalla.

vd

Palasimme kotiin taksilla yömyöhään. Aamulla Daniel olikin taas kerran samassa paikassa kanssani, tosin hieman eri hommissa. Palmusunnuntaikulkue Meilahdessa ennen juhlallista messua, Daniel palvelemassa … lumisateessa:D Oletkos ennen nähnyt lumista palmua? Kokemus oli hupaisa:)

dp

palm

In the afternoon on Palm Sunday I went to the Islamic Council on Apollonkatu for a Christian-Muslim dialog. The discussion was mainly on the common points between Christianity and Islam. Unfortunately the Christians didn’t really show up but we had a good and lively discussion with some Muslims. The people were nice and we took a palm Sunday photo, too:)

is

We are planning a second discussion to take place before the end of April, still during the Easter period. It will be in English and we welcome all of you to attend and ask questions. I hope to provide information about the upcoming event as soons as possible.

Jyväskylä 11.3.2008

Viime tiistaina kävin mukavalla matkalla Jyväskylässä serkkuni Danielin ja isoäitini Salmen kanssa. Pysähdyimme perinteisesti Heinolassa, jossa ylitimme perinteisen sillan. Matkaseurani iloisena poseeraamassa:

heinola

En tiennyt, pitäisikö itkeä vai nauraa, kun näin leluautomaatissa myytävänä 1 euron skapulaareja Portugalista:

eskapulaari

Saavuttuamme Jyväskylään kävimme Kauppakadulla ja näimme Asemakadun kulman, jossa isoäitini on lapsena asunut (rakennus tosin oli toinen):

asemakauppa

Enoni Timo ja isoenoni Aarne tulivat yllättäen takaa ja löysin kukkakaupanetsintäreissulta palatessani torikokouksen sukulaisia kadulta:)

4

Matkamme tarkoitus oli ennen kaikkea mennä toisen isoenoni Lapuan emerituspiispa Yrjö Sariolan eli isoäitini veljen uuden kirjan ”Lupa vanheta” julkistamistilaisuuteen. ”Yki” halusi lahjoittaa kirjan Salmelle 85-vuotissyntymäpäivälahjaksi. Siskon ja veljen sydämellinen jälleennäkeminen:

ykimumi

Paikalla oli myös enoni Markku eli Maku, joka huomasi heti, että meillä on samansukuiset paidat tai mitkä lienevätkään yllämme ja kysyi, onko syynä kenties se, että molemmat ovat lahjoja äidiltäni Seijalta:) Sehän se, Seijan maku, Maku ja minä:

mk

Tässä sitten itse sankari Yki ja uusi kirja yhdessä kustantajan kanssa:

ykikirja

Itse juhlan (jossa lauloi mm. maamme vanhin esiintyvä tenori 99v!) jälkeen pääsimme Ykin ja hänen vaimonsa Anna-Maijan kotiin ”jatkoille”. Pari sai luonnollisesti runsaat määrät kukkia, ja tässä niiden kanssa puuhailevat keittiömestarit:)

timoam

Tässä sitten minä ja Yki:

eepuyki

Ja tässä historiallisesti sisaruskolmikko yhdessä:

sisarukset

Salme pääsi istumaan hänen lapsuutensa muistojen istuimelle, Laukaan pappilasta periytyneelle nojatuolille:

pappilatuoli

Mukavien juhlien jälkeen suuntasimme hautausmaalle, jossa minä ja Daniel saimme ensimmäistä kertaa käydä isoisovanhempiemme ja isoisämme hautojen luona.

isoiso

ukko

Pidimme pienen muistelutuokion ja hiljaisen hetken ja jätimme haudoille kynttilöitä.

3

2

kynttilä

Tämän jälkeen suuntasimme taas kohti kotia. Palasimme kaikki kolme yöksi Myyrmäkeen isoäidille, josta jatkoimme Danielin kanssa aamuvarhain kouluhommiimme. Oli vaikuttava ja antoisa yhden päivän kotimaanmatka.

Seminaarityö

Olen saanut valmiiksi teologisen seminaarityöni aiheesta ”Kirkko Jumalan valtakuntana” – oli oikein antoisa kahden viikon urakka, nautin suuresti mielenkiintoisen aiheen parissa työskentelystä ja odotan nyt kommenttejanne, jos haluatte, voitte ladata ja lukea 30-sivuisen tutkielmani tästä. Kannattaa ehkä printata, ruudulta ei oikein tahdo jaksaa lukea ajatuksella. Suosittelen kahteen kertaan lukemista pointin sisäistämiseksi.

Seminaarityö

Proseminaarityö

No niin. Proseminaarityöni on valmis. Ensimmäinen versio siis, josta muokkaan saamani kritiikin jälkeen lopulta kanditutkielman. Jos jotakuta sattuisi kiinnostamaan puolankielisten raamatunkäännösten historia, annan tässä mahdollisuuden työni lataamiseen ja lukemiseen.

Proseminaari

Joulunalustunnelmia

Aatonaaton vaihtuessa aatoksi haluaisin postata hieman joulutunnelmia. Serkkuni lanseeraamaa lausetta käyttääkseni olen tukenut kaupallista joulua melko menestyksellisesti ja saanut suht kivasti tonttubisneksiä hoidettua Tiimar…siis Stockmannilla jne. tietysti.

Tiistaina olin Catholic Students’ Clubin pikkujoulussa ja tein vähän taikatemppuja ja glögiä (ja join myös) ja otin seuraavan kivan kuvan porukasta:mukana puolalaisia, liettuanpuolalainen, kenialainen, saksalainen, suomalaisia (play find the cousin if you will), suomalais-irakilainen (c’est moi) ja espanjalainen isä Manuel.

csc

Perjantaina kävin toisen serkkuni Antin kanssa uimassa. Hän odotti minua hyvin huomaavaisesti (!) seuraavalla paikalla:
ana

Asematunnelissa on viime päivinä ahkerasti ja kauniisti soittanut musiikkia erikoinen venäläinen bändi… jotkut innostuivat musiikista ihan tanssahtelemaankin:)
band dääns

Joulun kunniaksi asematunnelissa oli tietysti myös kristillisiä (helluntailaisia kai) lähetyssaarnaajia jakelemassa traktaatteja ja juttelemassa ihmisten kanssa…
hellari
Mutta muutkin kuin kristityt olivat paikalla – tässä Hare Krishna-lähetyssaarnaaja jokukymmentä metriä helluntailaisista oikealle…
hare
Eikä siinä kaikki, olihan paikalla tietysti myös Jehovan todistaja lehtiensä kanssa…
jehov
Mitä olisikaan lähetyssaarnaajakimara ilman mormoneja… my friends, elders Wood and Angelos
hormonit
Kaiken kukkuraksi näiden kuvien aikaan törmäsin hyvään erittäin tunnustukselliseen luterilaiseen ystävääni, jonka kanssa vitsailimme kaikkien näiden lähetyssaarnaajien yhteiskäännyttämisestä;D Ai niin ja toisen tunnustuksellisen luterilaisen kaverini kanssa olen käynyt ”perinteisen” (toinen vuosi) joulukuisen vanhurskauttamisväittelyn, jonka voi lukea osoitteesta http://www.uskojarukous.net/phpBB2/viewtopic.php?t=1559, jos joku haluaa syventyä systemaattiseen teologiaan:) Asematunnelin ulkopuolella oli sitten pelastusarmeijan perinteinen joulukeräys ja taustalla kiva joulukuusi:
jk
Luistelurata Hesan keskustassa ja katuesiintyjä:
l
pom
Lopuksi vielä tämän joulun kaunein (näkemäni) seimi:
seimi

Syys-lokakuu

On ollut niin hektistä ettei ole pahemmin ehtinyt ylimääräisiä kirjoittelemaan, mutta tässä pientä tiivistystä siitä, mitä elämässäni on tapahtunut syys-lokakuussa :)

Ensinnäkin olen aloittanut täyspäiväisen yliopisto-opiskelun ja pidän siitä suuresti! Yliopistoelämä on ollut äärimmäisen antoisaa, olen ollut tanskan ja nykykreikan kursseilla ja sen lisäksi aloittanut pääaineeni puolan pro-seminaarin (valmistaa kandityöhön) sekä yleisen teologian opinnot (tähän asti eksegetiikka, kirkkohistoria ja uskontotiede).

Tässä taiteellinen kuva tuomiokirkosta sen kryptassa pidetystä teologi-illasta palatessani…

t

Olin myös eräänä viikonloppuna lyhyessä retriitissä Perniön lähellä muutaman muun nuoren kanssa mukavassa pikku mökissä jossa oli paaaaljon ei niin mukavia kärpäsiä, joita ansiokkaasti lätkimme ja piilotimme tiskikoneen alle:s :p

r

Kauniilla paikalla oltiin kuitenkin….

m

Eräänä päivänä sain nähdä galicialaisen alkoholijuoman polttamista (komea näky!!)… ja kyllä sitä maisettiinkin:D

b

Viime viikonloppuna Suomessa vietetiin ensimmäinen vanha messu Summorum Pontificumin ansiosta/jälkeen. Hieno kokemus.

v

p

d

Isä Daniel Saksasta ja minä katedraalin portailla… ja sitten ydinporukka pizzalla:)

r

Sunnuntaina tapasin erään muslimiystäväni Helsingin päämoskeijassa. Sain myös syödä siellä – ja Ramadan kun on menossa, paljon sainkin! Auringon laskettua tietty. Kiva kokemus.

m

Tästä saankin aasinsillan tuleviin suunnitelmiin…n.viikon päästä tod.näk. lähden Syyriaan tapaamaan sukua ja tutustumaan ensimmäistä kertaa Aasiaan ja arabimaailmaan first hand…
Toivottavasti kaikki menee hyvin ja homma onnistuu. Siitä riittää sitten kerrottavaa. Ma’assalama!

Juhlava viikonloppu

Viikko vierähti taas ja viikonloppukin, ja jälleen on jotain kerrottavaa. Pelasin viikolla tennistä kaksi kertaa (Ari-serkun ja Alex-ystävän kanssa Hiekkaharjussa ja Lauttasaaressa – (yks erätappio, yks tasuri, yks voitto:). Tänään toivottavasti uudestaan. Viikonloppu oli sitten yhtä juhlaa. Perjantaina osallistuin ensimmäistä kertaa elämässäni akateemiseen väitöstilaisuuteen. Eräs teologian tohtori puolusti dissertaatiotaan pyhästä Gregorios Nyssalaisesta. Päädyin yleisöön, koska opponentti tuli Navarran yliopistosta, ja hänen tukenaan oli mukana professori isä Juan Chapa, joka sattuu olemaan sukua eräälle Suomessa asuvalle papille.

väitös

Perjantai-iltana menin ystäväni Lucan kanssa samaan kristilliseen kahvilaan, jossa viikko sitten oli paneelikeskustelu. Nautimme hyvästä seurasta ja maukkaista itävaltalaisista letuista. Lauantaina Äiti Teresan sisarilla oli näytelmä pyhästä Antoniuksesta. Hyvin näytelty, mutta välillä tarina oli niin hurja, että pienimmät lapset juoksivat itkien pois katsomosta:s Tässä näyttelijäkaartia:

play

Illaksi tei vei kotiin ja synttärijuhliin. Kavereita tuli kylään 21-vuotispäivien johdosta lauantai-iltana, oikeat synttärit olen ensimmäistä kertaa elämässäni poissa kotimaasta, Chodziez-nimisessä paikassa Puolassa. Helluntain aattona koolla oli sopivasti melkoinen joukko eri kansallisuuksia ja kieliä – suomi, arabia, englanti, puola, ranska, venäjä, ruotsi, romania, esperanto, latina…:)

vieraat
juhlap

…ja tietysti kansainvälinen ruuan kieli:

ruoka

Sunnuntaina oli sitten se helluntai, suuri juhla sekin, ja osallistuin Tikkurilan kauniissa ortodoksikirkossa vietettyyn diasporamessuun. Kauneutta on syytä ihailla yhden kuvan verran:

mrino

Sitten vietettiinkin jo taas toisia juhlia, jälleen synttäreitä, tällä kertaa ei 21 v vaan 1 v. Kyseessä ihmelapsi Luukas .

luke

Ovella odotti hieno synttäri-ilmapallo:

pallo

Sankaria oli juhlistamassa iloinen ystäväjoukko:

juhlaväki

Paljon onnea ja terveyttä ja pitkää ikää Luukakselle ja hyvää alkavaa kesää itse kullekin!!!

Värikäs viikonloppu

Eipäs tulekaan luontokuvia Havukoskesta, vaan valokuvia tapahtumarikkaasta (svetisismi?) viikonlopusta. Lohdutukseksi aloitamme kuitenkin luontokuvalla, suoraan megakuuluisasta paikasta nimeltä…. jännitys tiivistyy… Ryttylä!!! Ai häh? Etkö ole koskaan kuullutkaan? No en ollut minäkään vielä hetki sitten. Pian selviää, miten sinne päädyin. Tässä kuitenkin se luvattu luontokuva.

rytty

Ajassa hieman taaksepäin perjantaihin, jolloin yhdessä kansainvälisen seurakunnan kanssa järjestettiin paneelikeskustelu International Christian Cafe:n yhteydessä. Ko. kahvila on auki joka perjantai klo 19 eteenpäin Ruoholahdenkatu 16:ssa. Tällä kertaa ohjelmanumerona oli evankelis-katolinen paneelikeskustelu, jossa olin mukana ystäväni Juhon kanssa. Toisella puolella oli suomalais-hollantilaisen tytön lisäksi itävaltalainen Bernhard, mukava kaveri, jonka kanssa kävin torstaina teellä mäkkärissä – ehkäpä tavataan taas ensi viikollakin. Tässä kuva paneelista, joka pidettiin hyvässä hengessä ja hyvän tarjoilun siivittämänä.

paneeli

Tässä puolestaan yleisöä, jossa näkyy tuttuja kasvoja (tai takaraivoja) kuten ystäväni Jason ystävineen, Emily äiteineen (tai no vain yksi äiti mutta tuolla harvinaisella sijamuodolla ei taida olla yksikköä, vai?) ja takana Agnieszka ja Adam puolasta. Kuvat otti kaverini Luca.

yl

Palaute paneelista oli positiivista ja toivottavasti toinen järjestetään syksyllä. Aika tosin loppui kesken, mutta toivottavasti se sai ihmiset kiinnostumaan hankkimaan lisätietoa. Moderaattorina toimi kansainvälisen seurakunnan pastori Timo Keskitalo, joka liittyy myös Ryttylän-reissuuni. Kyseessä oli harvinaislaatuinen ja kiehtova tapahtuma (ainakin amatööriapologeetin näkökulmasta) – SEKL:in järjestämä Apologia-forum. Pääsin paikalle lauantaina eli paneelin jälkeisenä aamuna pastori Timon autokyydissä. Osallistuin seminaareihin Vanhasta testamentista (jonka piti tanskalainen Jens Kofoed – kuvitelkaa ääntämys peruna suussa:) sekä apologiasta kysymysten avulla (jonka piti Vesa Ollilainen, jonka apologiaakin käsittelevä blogi löytyy täältä). Erityisen merkityksellinen oli yllätyksellinen tapaamiseni äitini serkun eli isoäitini veljenpojan Jukka Sariolan kanssa – hän oli tullut samaan tapahtumaan maan toisesta kolkasta. Hän on mm. kirjoittanut jonkin verran huomiota ansainneen kirjan Hyväosainen. Tässä poseeraamme yhdessä.

jukka

Kahden seminaarin lisäksi ehdin kuulla loppurippeet Timo Keskitalon islamiin liittyvästä seminaarista, josta kuva alla. Ehdimmekin puhua islamista hieman automatkalla. Sain mielenkiintoisia uusia tietoja mm. Koraanin historiasta, ja ehkä kirjoitan aiheesta jotain piakkoin toiseen blogiini.

timo

Palasimme Hesaan päivällä, ja illansuussa vietin iltaa ystävien kanssa. Menimme mm. pelaamaan minigolfia, jossa pistin joka ikisen puttauksen sisään 100-prosenttisesti. Puttaukseksi lasketaan siis vasta loppugreenin putit, muutenhan olisin saanut 18 pistettä ja tehnyt maailmanennätyksen. Sijoituin jaetulle toiselle sijalle 8 pelaajasta, mutta tärkeintä oli tietysti puffet-jäätelön syönti…eikäku siis reilu peli ja hyvä henki ja hauska tunnelma. Tässä John, joka puttasi muutamilla radoilla äärimmäisen surkeasti mutta voitti kuitenkin koko kilpailun. Kuvassa hän on muistaakseni juuri putannut ekalla yrityksellä sisään ekaa kertaa kisan aikana.

john

Palasin kotiin vasta myöhään. Heräämään onnistuin n. klo 10, ja ehdin klo 11.30 messuun pyhän Marian kirkkoon. Siellä oli ilokseni vietnaminkielinen messu – tunsin itseni jättiläiseksi, olin lähes kaikkia vähintään päätä pidempi! :) Hauska yksityiskohta oli aina yhtä hupaisa vietnamin kieli, josta sain nauttia runsain mitoin. Kannattaa yrittää opiskella, jos kantti kestää! Tässä kirkko täynnä vietnamiitteja:

vietn

ja nyt häippäsen. Hyvää sunnuntai-iltaa, yötä ja viikkoa!