Tietty. Olin kauan tiennyt, että tänään siirrymme kesäaikaan. Mitä kävi? Unohdin siirtää herätyskelloni ajan ja serkkuni Antti, jonka kanssa minun piti mennä uimaan, soitti minulle klo 11, jolloin meidän piti tavata. Olin vielä kotona ja luulin, että kello on 10. Antti oli vahingossa siirtänyt kelloa kahdesti ja herännyt tunnin liian aikaisin. Joka tapauksessa tapasimme Pasilassa klo 11.40 ja menimme Mäkelänrinteeseen uimaan pitkästä aikaa. Antin vanha kaveri Lauri oli myös mukana. Olipa kiva urheilla vähän pitkästä aikaa! Lauri kertoi hauskan tarinan, että Intiassa oli tapaus kanoja syövästä lehmästä. Kaikkea sitä. Alla kaverukset Lauri ja Antti.
Erottuamme rautatieasemalla tapasin Emilyn ja Rafaelin, joiden kanssa lähdimme bussimatkalle kohti Vantaata. Molemmat palauttivat pyhimyksen elämäkertakirjan, Emily Padre Pion, Rafael Josemaría Escriván. Molemmat pitivät lukemastaan kovasti. Tulimme Havukoskelle, koska Rafael halusi nähdä Lapin-matkan kuvat ja kopioida ne. Emily taas lainasi lisää kirjoja: C.S.Lewisin The Four Loves (Neljä rakkautta) ja Scott Hahnin Rome Sweet Home.
Kello neljäksi menimme messuun, joka pidettiin Tikkurilan ortodoksisessa kirkossa. Siellä tapasimme Juhon, Dorotan ja Luukaksen, joiden luokse menimme kylään. Meillä oli hyvää ruokaa ja saimme jälkkäriksi perinteistä paastoruokaa, mämmiä, jota Rafael ja Emily ensimmäistä kertaa maistoivat. Tykkäsivät myös (maidon ja sokerin kera tietty)! Osa ruuastamme oli siikakalaa, emmekä tienneet sanaa siika englanniksi emmekä puolaksi. Kävi ilmi, että englanniksi on 3 sanaa, joista keittiösana on whitefish. Puolaksi se on sieja, ja siitä tulikin hauska juttu. ”(Hän) syö siikaa” on puolaksi ”sieje je”, ja Juho tajusi, että he tuntevat laulun, jossa lauletaan myös ”sieje je”, mutta se tarkoittaakin jotain aivan muuta: ”(Hän) kylvää ne”. Tästä sanaleikistä saimme paljon huvia – kuuntelimme laulun ja väsäsimme uusia versioita: sie sieje sieje i sie je je (kylvetään siikoja ja niitä syödään) jne:) Tärkeä hetki oli myös perinteinen talokirjaan kirjoittaminen! Laskin, että Juhon ja Dorotan talokirjassa yli 1/3 merkinnöistä on minulta! Tällä kertaa kirjoitin 12 erivärisellä kynällä 12 eri kielellä jotain pientä ja täytin sivun:) Juttua riitti ja yhtäkkiä kello läheni jo kymmentä. Rukoilimme vesperin puolaksi/englanniksi ja sitten Juho vei meidät kiltisti autolla juna-asemalle ja kotiin. Alla kuva ruokapöydän väestä: Juho, Rafal, Dorota, Emily.
Emil Anton 